lauantai 26. toukokuuta 2012

Rinnan mitalla

Vanha sanonta kuuluu "pilvihin on piian nännit, maata kohti maatun naisen".

Nyt kun kesä saapuu ja vaatteet vähenee, alkaa taas kiinnittämään entistä enemmän huomiota pukeutumiseensa. Talvella voi hieman peitellä heittämällä ylisuuren paksun neuleen päällensä, mutta kesähelteillä semmoinen ei ole kovin mukavaa.

Mikä on sopiva yläosa töihin; onko pusero liian syvään uurrettu tai liian kireä rintojen kohdalta. Lapsen hankkineena ja imettäneenä on pakko santsata ainakin hyviin liiveihin. Mutta minkälainen toppaus ja kohotus on liikaa arkipäivinä. Jostain syystä nykymuoti tuntuu suosivat pienirintaisia naisia. Löytyy nättejä puseroita, jotka muuten ovat mukavan tyköistuvia, mutta rinnoista kiristää liikaa. Pitäisikö naisen olla rinnaton arkipäivän pukeutumisessa ja iltaisin (öisin) silikonitissinen muotovalio.

Joskus olen miettinyt silikonirintojen käytännöllisyyttä esim. urheillessa. Itselläni ei kovin suuret rinnat ole, mutta vaikka kuinka tiukan urheilutopin puen päälleni, hyppiessä ja juostessa ne tuntuvat pomppivan liikaa ylös alas. Samoin joskut vatsallaan suoritettavat liikkeet ovat hankalia tälläkin rintavarustuksella. Välillä saattaa tuntua hyvinkin epämiellyttävältä. Mutta ehkä täydelliset rinnat omaavien naisten ei tarvitsekkaan harrastaa liikuntaa, koska heillä on jo muutenkin täydellinen kroppa.

Yksikään nainen ei taida olla tyytyväinen vartaloonsa ja minäkin tuskailen omani kanssa melkein päivittäin. Rintani eivät ole täydelliset kooltaan eikä muodoiltaan, mutta ne ovat minun ja ne ovat tarpeeksi hyvät minulle sekä ne pystyvät tuottamaan minulle mielihyvää. Rintani eivät määrittele sitä kuka olen ja mihin pystyn.

 Ylväänä rinta rottingilla kesään.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti